Näin nämä näyt kauan sitten, mutta en ole julkaissut niitä missään. Nyt monen vuoden jälkeen ne tuntuvat edelleen yhtä eläviltä kuin silloin, kun näin ne.

Minun yhteenvetoni näistä on tämä: Jeesus on meidänkin aikanamme seurakunnan ainoa Herra. Me saatamme teologisoida tätä asiaa ja tehdä siitä “ekklesiologis-teoreettisen” (ties minkä) asian, mutta todellisuudessa Jeesus on hyvin käytännöllisesti ja konkreettisesti seurakunnan ainoa johtaja. Pyhän Hengen osallisuus on Jumalan maailmassa kudottu niin tiukasti seurakunnan rakenteeseen, että seurakunta, joka kadottaa Pyhän Hengen osallisuuden, lakkaa jollakin tapaa olemasta seurakunta lainkaan. (lue lisää…)

Näin suuren omenapuun suoraan sen sivulta katsottuna, kuin puu jonka lapsi olisi piirtänyt. Se oli hyvin leveä ja siinä roikkui suuria hedelmiä (varmaan omenoita).

Omenat kypsyivät, ja sitten ne putoilivat maahan. Aina kun omena putosi maahan, sen paikalle alkoi kasvaa uuden omenapuun taimi. (lue lisää…)

Näin edessäni valkoisen kuution, joka kellui tyhjässä ei-missään. Aluksi se näytti vain valkoiselta kuutiolta avaruuden keskellä.

Sitten näin, että kuutiossa oli oviaukko, ja että kuutio oli ontto. Sen sisällä oli ihmisiä, jotka istuivat seiniin nojaten. Oven päällä luki: “paikallisseurakunta”. (lue lisää…)

Eräs ihminen ajoi autoa pitkällä tiellä maaseudun halki. Vähän ajan kuluttua hän pysähtyi palvelevalle bensiiniasemalle. Saatuaan autonsa tankin täyteen hän jatkoi matkaansa, mutta joutui pysähtymään luonnottoman pian toiselle huoltamolle. (lue lisää…)

Näin savisen öljylampun, sellaisen joita käytettiin antiikin aikana. Lampussa oli kaksi reikää: suuri ja pieni. Pienessä reiässä oli lampun sydän, joka ulottui öljyyn lampun sisällä. Suuresta reiästä, joka oli lampun keskellä, saattoi kaataa lisää öljyä lamppuun. (lue lisää…)